Tekemäni liikunta ei näkynyt Hyvinvointianalyysissa – liikuinko turhaan?

Hyvinvointianalyysin palautetilaisuuksissa ihmetellään toisinaan miksi omassa raportissa tehty liikunta ei näkynyt liikuntana tai liikuntaa oli vain osa ajasta, joka oli liikuttu. Useimmiten tämä tapahtuu voimaharjoittelun tai aerobisesti kevyiden lajien, esimerkiksi pilateksen, lihashuoltoharjoittelun tai kevyen kävelyn kohdalla.

Syynä voi olla esimerkiksi se, että tehty liikuntasuoritus oli omaan kuntoon nähden sen verran kevyt, että Hyvinvointianalyysi ei tulkitse harjoitusta liikunnaksi vaan esimerkiksi arkiaktiivisuudeksi. Hyvinvointianalyysissa liikunnan rajana käytetään yleisten ACSM:n* rajojen mukaisesti fyysistä kuormitusta, jonka aerobinen teho ylittää 30% henkilön maksimaalisesta suorituskyvystä (lue: liikuntaa, joka hengästyttää). Tätä kevyempi fyysinen aktiivisuus määritellään arkiaktiivisuudeksi (teho on 20-30%).

Kuva 1. 38-vuotias hyväkuntoinen nainen kävi 50min kävelylenkillä. Liikuntaa päivän aikana esiintyi 18min ja arkiaktiivisuutta 1h 7min. Kävelylenkin suhteellinen teho hyväkuntoiselle naiselle oli sen verran alhainen, että liikunnan sijaan Hyvinvointianalyysi tulkitsi kävelyn enimmäkseen arkiaktiivisuudeksi.

Hyväkuntoisena kevyt fyysinen ponnistelu, esimerkiksi siivoaminen tai hidas kävely, ei kuormita merkittävästi verenkiertoelimistöä (lue: syke ei nouse eikä se hengästytä). Jos siis asiakkaan raportissa ei kevyen touhuilun ja hyötyliikunnan aikana näy liikuntaa, voi hän olla tyytyväinen, sillä todennäköisesti se kertoo hyvästä kunnosta. Huonokuntoisena ja stressaantuneena keho kuormittuu jo pienistä ponnisteluista suhteellisen paljon, jolloin myös liikuntaminuutteja kertyy enemmän. Tällöin myös voimavarat kuluvat voimakkaammin ja palautuminen vähenee.

Kuva 2. 41-vuotiaan miehen 6h pihatöistä lähes 3h oli liikuntaa vastaavaa kuormitusta. Taustalla stressiä, ylipaino (BMI 34) ja heikko kunto. Kova fyysinen rasitus vaikutti myös palautumiseen siten, että 6,5h yöunista vain 15min oli palauttavaa.

Fyysisen kunnon lisäksi liikunnan analyysiin vaikuttaa laji. Liikunta voi kehittää voimaa, nopeutta, liikkuvuutta tai kestävyyttä, tai kaikkea niitä yhdessä. Koska Hyvinvointianalyysi mittaa sykevälivaihtelua ja sen kautta liikunnan vaikutuksia kestävyysominaisuuksiin, voimaharjoittelu ei välttämättä näy Hyvinvointianalyysissa. Jos halutaan mitata harjoituksen vaikutuksia voimaominaisuuksiin, lihaksiin täytyy kiinnittää EMG-anturit, jotka mittaavat lihasaktiivisuutta lihassolussa.

Jos siis voimaharjoittelu ei näy Hyvinvointianalyysissa, se kertoo, ettei harjoitus kehittänyt kestävyyttä (lue: hengästyttänyt ja nostanut sykkeitä), mutta ei kerro sitä, etteikö harjoitus olisi voinut kehittää voimaa. Jos taas punttisalilla tehdään kiertoharjoittelua eli paljon toistoja lyhyillä palautuksilla, sellainen harjoittelu kehittää yleensä voiman lisäksi myös kestävyysominaisuuksia ja siten vaikutukset näkyvät myös Hyvinvointianalyysissa.

Kuva 3. Hyvinvointianalyysissa 1,5h punttisaliharjoituksesta, jossa kehitettiin perusvoimaa (10 toistoa/sarja 3min sarjapalautuksilla), verenkiertoelimistöä kuormittavaa liikuntaa esiintyi 38min, josta kuntoa kehittävää liikuntaa oli 0min. Vaikutuksia voimaominaisuuksiin Hyvinvointianalyysi ei mittaa.

Liikunnasta on aina hyötyä… mutta!

Vaikka tehty liikuntasuoritus ei näkyisi Hyvinvointianalyysissa, se ei haittaa, jos tarkoituksena oli kehittää esimerkiksi liikkuvuutta, lihasvoimaa tai nopeutta. Samoin jos asiakas lähti liikkumaan virkistyäkseen työpäivän jälkeen tai ulkoiluttaakseen koiraa, arvioidaan tulosta eri näkökulmasta kuin arvioitaessa kuntoliikuntaharjoituksen vaikuttavuutta. Mutta on tärkeää tiedostaa, että keho tarvitsee säännöllisesti myös verenkiertoelimistöä kuormittavaa liikuntaa, sillä se tukee mm. sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä ja tehostaa stressinhallintaa parantamalla palautumiskykyä.

Kuva 4. Työmatkapyöräily oli erinomainen tapa saada positiivisia terveys- ja kuntovaikutuksia. 30min mennen tullen tuotti 50-vuotiaalla hyväkuntoiselle miehelle 90 liikuntapistettä ja kehitti hänen kuntoaan.

Liikunnan tunnistuksen luotettavuuteen vaikuttaa henkilön maksimisyke, joka Hyvinvointianalyysissa arvioidaan iän perusteella (kaava: 210 - (0,65 x ikä)). Jos henkilön tarkka, esim. kuntotestillä mitattu maksimisyke ja hapenottokyky ovat tiedossa, Hyvinvointianalyysin luotettavuus luonnollisesti paranee.

Ikälaskennallisen maksimisykkeen luotettavuus on yleensä hyvä, mutta joissakin tapauksissa henkilön maksimisyke voi poiketa merkittävästi ikälaskennallisesta, jolloin liikunnan tunnistuksen luotettavuus heikkenee. Jos taustatiedoissa on merkittävästi korkeampi maksimisyke kuin henkilön todellinen maksimisyke, Hyvinvointianalyysi aliarvioi liikuntasuorituksen suhteellista tehoa. Jos puolestaan maksimisykkeenä käytetään liian alhaista maksimisykettä, Hyvinvointianalyysi yliarvioi liikunnan kuormittavuutta.

Kun henkilön taustatiedot ovat oikein, Hyvinvointianalyysin hapenkulutuksen laskenta on lähes laboratoriotarkka. Se ei perustu keskisykkeeseen vaan jokaisesta sydämenlyönnistä laskettuun sykevälivaihtelun analyysiin, jossa huomioidaan hengitystiheys ja ventilaatio sekä kuormituksen nousu- ja laskuvaihe, jolloin samalla sykkeellä voi olla eri hapenkulutus.

Vaikka hapenkulutuksen laskenta olisi kuinka tarkka, jos kevyen liikunnan aikana hyväkuntoisilla suhteellinen hapenkulutus ei juurikaan nouse tai syke nousee stressaantuneena/heikkokuntoisena poikkeuksellisen korkealle ilman fyysistä aktiivisuutta, on liikunnan tunnistus haastavaa sykkeeseen perustuvalla menetelmällä. Tästä syystä Bodyguard 2 -mittalaitteeseen on kehitetty kiihtyvyysanturi, jonka avulla pystytään erottamaan psyykkisestä kuormituksesta johtuvan sykkeen nousun fyysisestä aktiivisuudesta. Liikedatan sisällyttäminen laskentaan on jo nyt parantanut stressin ja arkiaktiivisuuden erottelua, ja lähitulevaisuudessa hyödynnämme liiketietoa entistä monipuolisemmin.

Se, mitä liikunnan aikana kehossa tapahtuu, ei ole fysiologisesti yksinkertaista mutta mittarit tekevät reaktioista näkyvämpiä ja sen vuoksi ymmärryksen lisäämiseen Hyvinvointianalyysi on oiva apuväline. Hyvinvointianalyysi on auttanut minua liikunnan ammattilaisena ymmärtämään paremmin liikunnan moniulotteisuutta. Ei siksi, että olen joutunut selittelemään asiakkaalle tulosta kauniimmaksi tai muuksi kuin se on, vaan etsiessäni syytä miksi keho reagoi niin kuin se reagoi, joskus jopa yllättävällä tavalla (tai tavalla jota en vain itse ymmärtänyt).

Alkuaikoina saatoin erikoisten tulosten kohdalla epäillä Hyvinvointianalyysia. Mitä paremmin olen oppinut ymmärtämään itse menetelmää ja sen avulla ihmisen fysiologiaa, nykyään tuloksen ollessa epälooginen pyrin ensisijaisesti etsimään syytä fysiologiasta ja ymmärtämään miksi keho reagoi tietyllä tavalla.

hyvinvointianalyysi liikunta personal trainer

Palautteenantajalla onkin tärkeä rooli täydentää asiantuntijana ne aukot, joita asiakas ei fysiologiasta tai raportista välttämättä ymmärrä, sekä suunnitella toimenpiteet asiakkaan tavoitteen saavuttamiseksi ja tehdä tarvittaessa muutoksia nykyiseen harjoitteluun.

Me Firstbeatilla puolestamme teemme kaikkemme, jotta onnistumme raportoimaan fysiologisia ilmiöitä mahdollisimman ymmärrettävästi niin, että Hyvinvointianalyysi palvelee siinä tarkoituksessa kuin sen on tarkoitettu: ohjaa liikkumaan oikein saadaksemme paremman hyödyn ajasta, jonka omaan hyvinvointiin panostamme.

*ACSM = American College of Sports Medicine

Kirjoittaja: Satu Tuominen
LiTM, Hyvinvointiasiantuntija
Firstbeat

Tunnisteet: Bodyguard2, Firstbeat Hyvinvointianalyysi, Liikunta